Sankarikäsite elokuvissa on ehkä selvimpinä Disneyn elokuvissa. Pieni merenneito, prinsessa ruusunen ja mulan. Kaikissa elokuvissa on sankari joka taistelee sellaista pahaa vastaan, joka on konkreettisessa muodossa. Katsoessani elokuvaa Herkules eilen illalla, huomasin tämän. Herkulesissa varsinkin, mutta myös muissa Disneyn leffoissa käsitellään sankaruutta suoraan. Herkulesille annettiin tehtäväksi tulla oikeaksi sankariksi, jotta pääsisi takasin isänsä Zeuksen luo. Vaikka Herkules tekee suurimpia sankaritekoja kuinn kukaan, ei hän ole vielä oikea sankari. Vasta kun hän pelastaa rakastmansa naisen, tulee hänestä oikea sankari.
 Aikuiset olettavat liian usein, että pitää olla jokin suuri ja selvästi paha, että voi olla myös sankari. Se on kuitenkin väärä olettamus, sillä voi paha olla vaikka itsessään. Jos henkilö itse ajatuksissaan tai tunteissaan yrittää estää itseään saavuttamasta oikeaa tekoa, on hän silloin itsensä vihollinen. Ja jos hän kukistaa omat pahat ajatuksensa, on silloin ihminen sankari. normaalissa elämässä toistuu suurimpienn sankaritarinoiden juonet, mutta pienemmässä muodossa. arkipäiväisissä asioissa.
normaalin sankritarina elokuvan juoni on tietynlainen. Elokuvan alussa päähenkil tekee vääriä ratkaisuja ja joutuu pulaan ratkaisujensa takia. Puolessa välissä lokuvaa päähenkilö ymmärtää toimivansa väärin ja alkaa korjaamaan tekojaan. Elokuvan lopussa hän korjaa suurimman väärytensä, joka on yleensä hänen suuri rakkautensa, kenen suhteen päähenkilö on tyrinyt jollain tasolla.