Sain illalla idean käsitellä täydellistä ihmistä. Sankarien kuvitellaan aina olevan täydellisiä, joten eikö silloin täydellisyys tekisi ihmisestä sankarin?  Mietin kuitenkin, meneekö tämä aihe ohi tehtävänannosta. Haluaisin kuitenkin käyttää ideaani jota mietin, sillä se innosti heti ja herätti paljon ajatuksia ja ideoita. Varmaan käytän aihettani, mutta hieman muokattuna, niin pääsen suoraan aiheeseen.  Täydellisyys ei tee sankaria, sankaruus tulee sisältäpäin.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Sankari

Nuori tyttö joutuu keskelle mediaa, ystäviä ja perhettä, joille hän ei tunnu olevan hyvä. Mikään ei oikein suju, ja kaikki tuntuvat vähättelevän häntä. Hän on perheen nuorin. Käy jokin suuri käänne jonka takia tyttö päättää muuttua, että hän ei ole enää se säälittävä. Hän alkaa rakentamaan itsestään täydellistä. Hän urheilee, syö terveellisesti, tekee työtä koulun eteen, yrittää tehdä muiden eteen mahdollisimman paljon työtä, säästää luontoa, pitää itsensä hyvvännäköisenä, yrittää pitää kaikki mahdolliset ihmissuhteet elossa, haluaa olla poikaystävälleen paras tyttöystävä, tekee kotona kaiken jota pystyy. Toisin sanoen yrittää olla yli-ihminen ja pystyä kaikkeen, sekä olla jatkuvasti hyvällä päällä. Kuten jokaista ihmistä, tämä kaikki alkaa kuormittaa häntä yli eikä hän pysty enään siihen. Jonkun aikaa kaikki sujuu loistavasti, mutta jossain vaiheessa hänen kehonsa ei vain kestä enää ja kesken juoksulenkin hän menettää tajuntansa. Hän herää kun joki henkilö on kumartunut hänen viereensä, ja kysyy miten hän voi tms. Hän nousee ylös ja koittaa jatkaa matkaa, mutta kroppa ei kestä vaan hän lyyhistyy uudelleen. Tuntematon henkilö istahtaa hänen viereensä ja tyttö alkaa kertomaan tilannettaan sillä ei jaksa enää. Tuntematon vieras mitää oman monologinsa jossa yhdistyy filosofinen kanta sankaruuteen sekä ihmisen täydellisenä olemiseen. Kun vieras on kertonut tarinansa tyttö sanoo ymmärtävänsä ja painaa päänsä alas. Kun hän nostaa päänsä ja on kiittämässä vierasta, on vieras kadonnut. Tyttö katsoo ympärilleen ihmetellen ja alkaa kuulua hänen puhettaan pyörivän kuvan taustalla josssa hänen kommenttinsa päättävät lyhytelokuvan. 

Kaiken kaikkien lyhärin teemana pyörii ihmisen halua olla täydellinen kuten elokuvien sankarittaret. Opetuksena on se, että ihmisestä tekee täydellisen juuri se, että me olemme epätäydellisiä.